Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö

Mlltutkimussaatio.fi

Apurahan hakeminen   Ajankohtaista
  • Etusivu
  • Apurahan hakeminen
  • Myönnetyt apurahat
  • Yhteystiedot ja lahjoitukset
  • Ajankohtaista

Apuraha mahdollisti tutkimuksen maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten mielenterveydestä

12.10.2026

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Rekar Abdulhamed tutki väitöskirjassaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten mielenterveyttä sekä siihen liittyviä riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä. MLL:n tutkimussäätiön tukemassa tutkimuksessa korostuivat erityisesti yhteenkuuluvuuden tunne, yhdenvertainen kohtelu ja koulusta saatu tuki.

Vaikka Rekar Abdulhamedin väitöstutkimuksessa tunnistettiin mielenterveyteen liittyviä riskitekijöitä, valtaosa maahanmuuttajataustaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Lasten ja nuorten keskuudessa kuitenkin raportoidaan masennus- ja ahdistuneisuusoireita useammin kuin muilla samanikäisillä, joilla ei ole maahanmuuttajataustaa. Erot suhteessa valtaväestöön ovat pienempiä tyttöjen kuin poikien keskuudessa.

Verrattuna ensimmäiseen polveen, Suomessa maahanmuuttajataustaisille vanhemmille syntyneillä pojilla erot valtaväestöön ovat pienempiä, ja tyttöjen osalta mielen kuorman yleisyydessä ei juurikaan havaittu eroja.

Yhteenkuuluvuus ja koulun tuki suojaavat mielenterveyttä

Rekar Abdulhamedin tutkimuksessa yhdeksi tärkeimmäksi lasta ja nuorta suojaavaksi tekijäksi nousi opettajien myönteinen kohtaaminen.

”Jos oppilaat kokivat, että omat opettajat ovat kiinnostuneita siitä, miten he voivat ja kohtelevat heitä oikeudenmukaisesti sekä kannustavat osallistumaan oppitunneilla kertomaan ajatuksistaan, raportoivat he todennäköisesti vähemmän mielenterveyden oireita.”

Merkittävä mielenterveyden riskitekijä oli ulkopuolisuuden tunne ja syrjintäkokemukset.

”Koska kokonaisvaltainen yhteenkuuluvuuden tunne oli sekä mielenterveyden keskeinen peruskivi että syrjintä- ja kiusaamiskokemuksilta suojaava tekijä, on kouluyhteisöllä ja myös esimerkiksi harrastusseuroilla tärkeä tehtävä yhteenkuuluvuuden vaalimisessa”, Abdulhamed sanoo ja kertoo käyneensä kertomassa tutkimuksen tuloksista opetusalan ammattilaisille.

Apurahalla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia koskevaa tutkimusta

Tutkimuksen aineistona oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallinen Kouluterveyskysely vuosilta 2017–2023 ja osassa tutkimusta myös Nuorten tulevaisuusraportti 2023. Kysely kattaa ikäryhmät laajasti ja mahdollistaa niiden välisen vertailun.

Abdulhamedin väitöskirja tarkastettiin keväällä 2025 ja arvioitiin korkeimmalla mahdollisella kiittäen hyväksytty -arvosanalla. Tutkimus vastasi hyvin MLL:n tutkimussäätiön tavoitetta tukea lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevaa tutkimusta.

Apuraha antoi mahdollisuuden keskittyä omaan tutkimustyöhön

Apuraha mahdollisti syventymisen omaan tutkimustyöhön juuri oikealla hetkellä.

”Apurahan antama tilaisuus oli arvokas, sillä pystyin pitämään taukoa yliopiston muista projekteista ja opetustyöstä”, Abdulhamed sanoo.

Hän kannustaa hakemaan apurahoja, sillä jo hakemusprosessi auttaa jäsentämään tutkimuksen tavoitteita ja teoreettista perustaa. Hän myös suosittelee hakemuksen antamista kommentoitavaksi henkilölle, joka ei ole tutkimusteeman asiantuntija. Näin varmistetaan tutkimussuunnitelman merkityksen ja tavoitteen laaja ymmärrettävyys.


Mikä on MLL:n tutkimussäätiö?

  • Edistää ja tukee lapsuutta sekä lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevaa tieteellistä tutkimusta ja tutkimustulosten hyödyntämistä.
  • Jakaa vuosittain apurahoja erityisesti väitöstutkimuksiin.
  • Edistää tutkimustiedon leviämistä muun muassa seminaarien avulla.
  • Toimii Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) yhteydessä.

Katso lista kaikista apurahan viime hakukierroksella saaneista tutkimuksista

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö
Toinen linja 17
PL 141, 00531 Helsinki
www.mlltutkimussaatio.fi

tutkimussäätiön asiamies
Teija Malinen
p. 040 66 88 561
tutkimussaatio@mll.fi

© 2026 MLL tutkimussäätiö